RENEWER
Energian hinnannousu ei ole ilmiönä uusi
Energian hinta saattaa nousta vaikka ulkomaiset investoinnit uusiutuvaan energiaan toteutuisivat
”Miljardiluokan hanke puhtaaseen vetyyn tulossa Suomeen”, ”Tuulivoimaan investoidaan yli 20 miljardia euroa tulevina vuosina”, ”Suomesta vihreän edullisen sähkön maa”.
Tiedotustilaisuuden järjestäminen potentiaalisten ulkomaisten investointien kohdistumisesta Euroopan pohjoislinnoitukseen on lähes takuuvarma henkselinpaukutteluhetki niin poliitikolle, kuin yrityspäättäjällekin. Potematta perinteisen härmäläistä negatiivisuutta, on kuitenkin pakko laittaa painoarvoa sanalle ”potentiaalisten”. Suurin osa vihreän siirtymän investoinneista, vetyhankkeista, tuulivoimainvestoinneista ja aurinkopuistoista on toistaiseksi vielä vahvasti hankesuunnittelu -tasolla.
Toki tämäkin on jo itsessään hatun noston arvoinen paikka monellakin tapaa. Ensinnäkin on pelkästään positiivista, että suomalaiset päättäjät ovat sisäistäneet useamman kuin yhden luvun länsinaapurin markkinointioppaista. Ruotsissa tarinankerronnan arvostus ja mahdollisten tulevaisuuksien hehkutus on yksi keskeinen syy täkäläisten startuppien huikeisiin rahoituskierroksiin. Toisekseen kaikki viestintä ja otsikointi aiheesta, auttaa jokaista ulkomailta rahoitusta etsivää yritystä klousaamaan vähintäänkin kiinnostusta rahoittajilta, koska Suomessa selkeästi tapahtuu asioita. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttäminen on ihmiskunnan tulevaisuuden kohtalonkysymys ja mikäli pohjoinen kotimme voi samassa rytäkässä uudistaa talouspohjaansa ja kerätä suuren maailman rahoitusta, on tämä pelkästään positiivista. Näyttää kuitenkin siltä että taloyhtiöiden ja yritysten energiahorisontin tummat pilvet tulevat huomattavasti lähempää.
Verotus ohjaa
Verotuksen tehtävä on kaksijakoinen, ensinnäkin verokarhu kerää hunajapurkkiinsa rahaa julkisten palveluiden ja valtion pyörittämiseen. Toisekseen verotuksella voidaan ohjata joko kulutuskäyttäytymistä tai esimerkiksi investointeja. Esimerkiksi tupakkatuotteiden verotuksella pyritään vähentämään ko. tuotteiden kulutusta ja ohjaamaan verovaroja käytöstä syntyvien haittojen hoitoon. Veroja myös korotetaan aika ajoin, joko yleisen kustannustason noustua tai tiukemman poliittisen ohjauksen tarpeesta. Esimerkiksi energiaverotusta uudistettiin 2011 ympäristöperusteiseksi siten, että verotus perustuu teknologianeutraaleihin lähtökohtiin, jolloin eri polttoaineita ja ajoneuvo- ja lämmitystekniikoita kohdellaan yhdenvertaisesti niiden ominaisuuksien perusteella.
Kaksi keskeistä komponenttia energian verotuksessa ovat polttoaineen energiasisältöön perustuva energiasisältövero ja CO2-päästöt. Eniten päästöjä muodostuu kivihiilen, turpeen ja öljyn polttamisesta energiaksi, usein niin sanotussa yhteistuotannossa, jossa sähköä syntyy kaukolämmön tuotannon sivutuotteena. Fossiilisten polttoaineiden ja kotimaisen turpeen osuus Suomen sähköenergian tuotannossa onkin laskenut ja vastaavasti uusiutuvien ja ydinvoiman osuus kasvanut merkittävästi. Päästöttömän tuotannon osuus Suomen koko sähköntuotannosta oli vuonna 2022 jo 89 %. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena myös runsashiilinen sähköntuonti itänaapurista on jäänyt pois.
Onkin loogista olettaa että vihreän tuotannon kasvaessa vuosikymmenien poliittisen ohjauksen seurauksena, sekä hiilidioksidihaittojen vähentyessä ja Suomen vihreän tulevaisuuden horisontin avautuessa, sähköenergian verotus olisi laskenut. Voidaksemme Renewerissä parhaiten auttaa kiinteistönomistajia, taloyhtiöitä ja yrityksiä luovimaan uuden energiahorisontin maailmassa, halusimme katsoa hieman historiaan valottaaksemme millaiset suuret trendit ovat vaikuttaneet energian hintaan Suomessa. Päädyimmekin analysoimaan sähkömyyjien myyntihintojen keskiarvoja ja energiaverotuksen kehitystä, Energiaviraston dataan perustuen vuosilta 1997-2023.
Vuosien 1997-2023 aikana sähköenergian verotus on kiristynyt 449 %
Viimeisen 26 vuoden aikana sähköenergian verotus on kiristynyt huomattavasti nopeammin kuin muiden resurssien tai kulutustuotteiden, peräti 449 % 1-luokassa, eli kuluttajiin ja yrityksiin kohdistuvassa verotuksessa. Koska ajallinen otanta on yli parikymmentä vuotta, on jokainen puolue ehtinyt olla hallituksessa ja sähkön kiristyvää ja korkeaa verotusta voidaankin tarkastella puoluerajat ylittävänä kehityskulkuna.
Paneudumme tulevien viikkojen aikana teemaan enemmänkin. Asiasta voi kuitenkin vetää muutamia johtopäätöksiä;
1. Kiinteistön- tai osakkeenomistajan perspektiivistä energiatehokkuuden parantamiseen eivät kepillä kannusta vain EU:n energiatehokkuusdirektiivi tai kiinteistöomaisuuden hinnankehitys. On paljon vanhempi ja päättäväisempi voima, jota puolueet laidasta laitaan ovat tykänneet käyttää jo vuosikymmeniä – Verot
2. Hengityksen pidättäminen ilmaisen vihreän sähkön aikakautta odotellessa voi päättyä huimaukseen. Suomi tarvitsee ulkomaisia investointeja ja jotta pääomasijoitusrahaa voi virrata länsirannikon tuulivoimaloihin tai muihin vihreisiin tuotantovälineisiin, täytyy näiden tuottaman hyödykkeen olla riittävän arvokasta myös tulevaisuudessa.
3. Suomessa ja laajemmin Euroopassa on vahvana tavoitteena pienentää liikenteen CO2-päästöjä. Nohevimmat ovatkin jo Teslansa ja Polestarinsa hankkineet. Tavoitteeksi Suomessa on asetettu 700 000 sähköautoa ja lataushybridiä vuonna 2030. Menemättä sen tarkemmin autokannan sähköistymisen fiskaalisiin realiteetteihin, on tavoite hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta linjassa esimerkiksi EU:n Fit for 55 -tavoitteen kanssa ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi jopa välttämätöntä. Kuitenkin kiinteistönomistajan, taloyhtiön tai tuotantonsa energiakustannuksia pohtivan yrityksen kannalta… Kun verokertymä polttonesteistä vähenee, tekeekö Valtiovarainministeriö alaskirjauksen energiaverotuksessa, vai kohdistetaanko verotusta sähköautoiluun? Ja jos lähdetään olettamuksesta että sähköautoilua aletaan verottaa rankemmin sen yleistyessä, jotta verokertymä pysyy tasapainossa, onko mahdollista että mekanismi tuon toteuttamiseksi on sähkön verotuksen kiristys?