Hypetetyt vetyotsikot hetkeksi sivuun ja katsotaan dataa. Energian hinta on noussut Suomessa ja globaalisti muuta hintakehitystä huomattavasti nopeammin. Energian verotus on kiristynyt voimakkaasti. Polttamiseen perustuva lämmön tuotanto on antamassa tilaa lämpöpumpputeknologioille ja lämmön talteenotolle. Suurten investointien hintalaput odottavat kuitenkin vielä maksajaansa.

Samalla EU:n vastuullisuusdirektiivi CSRD laajenee seuraavan parin vuoden aikana kattamaan alihankintaketjujen kautta valtavan määrän suomalaisiakin yrityksiä. Vastuullisuusraportointi nousee merkittävyydessään, niin juridisessa, kuin taloudellisessa perspektiivissä tilinpäätöstä vastaavaksi dokumentiksi. Sliipattu powerpoint ei kuitenkaan enää toimi vaan datan täytyy olla määrämittaista, varmennettua, tarkkaa ja läpiluotaavaa.

Samalla vastuullisuudesta tulee viestiä enemmän, mutta uskaltaako? Millaista on oikeastaan hyvä vastuullisuusviestintä, joka parhaimmillaan tavoittaa uusia asiakkaita, rakentaa brändikuvaa ja inspiroi muita seuraamaan perässä.

Toteutimme yhdessä laadukkaaseen sisällöntuotantoon erikoistuneen Mediaplanetin kanssa tutkimuksen jossa halusimme selvittää kaksi asiaa:

1. Miltä energiahorisontti näyttää ihan oikeasti kiinteistönomistajan, yrityksen tai taloyhtiön perspektiivistä. Miten hinnat ovat kehittyneet ja miltä niiden tulevaisuuden kehitys näyttää erilaisilla skenaarioilla? Millaisia vaihtoehtoja on osakkeen arvon tai kiinteistösijoituksen maksimoimiseksi ja miten yritys voi varautua uuteen energiatulevaisuuteen?

2. Millaista on onnistunut vastuullisuusviestintä datan perusteella? Millaiset kampanjat, sisällöt ja äänenpainot ovat ihan oikeasti toimineet energia- ja vastuullisuusaiheissa, joita yritykset ovat halunneet viestiä? Miten vastuullisuusteemat trendaavat suhteessa muihin sisältöihin ja miten panostuksista energiatehokkuuteen ja vastuullisuuteen voi tehdä osan yrityksen ydinviestintää?

Lämpimästi tervetuloa tilaisuuteen! 15.12 Teams Live.